Leskeys

Suru on muutakin kuin surullisuutta.
Läheisen menetyksestä kumpuavaan suruun liittyy laaja kirjo tunteita: surullisuuden lisäksi on tavallista kokea esimerkiksi ikävää, kaipuuta, vihaa, katkeruutta, raivoa, syyllisyyttä, ahdistusta, epätoivoa, yksinäisyyttä, masennusta, epätoivoa, ulkopuolisuutta, tuskaa, kipua, avuttomuutta, väsymystä, uupumusta, pelkoa, kauhua, turvattomuutta ja häpeää. Menetykseen voi liittyä positiivisinakin pidettyjä tunteita, kuten helpotusta ja iloa. Tunteiden lisäksi menetys heijastuu surevan käyttäytymiseen ja asenteisiin – ja tuntuu fyysisesti omassa kehossa.

Menetyksen myötä elämä muuttuu pysyvästi. Suru ei ole häiriötila, joka pitäisi hoitaa pois, vaan normaali reaktio raskaaseen menetykseen. Surevan tehtävä ei ole “päästää irti” kuolleesta läheisestään, vaan menetyksen jälkeen edessä on sopeutuminen elämään ilman menetetyn läheisen läsnäoloa. Aika tuo elämään uusia asioita, mutta ei katkaise ihmissuhdetta menehtyneeseen läheiseen.

Ajan myötä tuoreeseen menetykseen liittyvä kiivain kipu helpottaa, mutta kaipauksen ja ikävän ei tarvitse koskaan loppua. Lopulta suru voi tuoda mukanaan myös positiivisia muutoksia: menetyksen kokenut saattaa kokea elämänarvojensa muuttuneen parempaan suuntaan. Arvostus elämää ja läheisiä ihmisiä kohtaan saattaa kasvaa. Toisaalta läheisen menetyksestä esimerkiksi henkirikoksen kautta saattaa seurata pysyvä pettymys ihmiskuntaa ja elämää kohtaan.

Kaikki surevat eivät tarvitse lääketieteellistä hoitoa, mutta kaikki tarvitsevat myötätuntoisia kohtaamisia, joissa heidän menetykseensä suhtaudutaan kunnioittavasti. Raskaskaan menetys ei läheskään aina johda kliinisiin häiriötiloihin.

Suurin riskitekijä surussa on se, että sureva ei saa apua ja tukea. Tutkimusten mukaan ammattilaisten tarjoamalla tuella on suuri merkitys surevan hyvinvoinnille sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Ammattilaisen tehtävä on myös ohjata surevan sosiaalista verkostoa auttamaan menetyksen kokenutta sekä ohjata sureva vertaistuen ja tarvittaessa muun ammattiavun pariin. Monille sureville läheisten ja vertaisten tuki on kaikista tärkeintä. ( Nuoret lesket ry )

1. Äkkikuolemaa ei voi ensin ymmärtää

Mieli tarvitsee aikaa ymmärtääkseen, että toinen on kuollut, kun hän on kadonnut elämästä ennakoimatta. Se sitoo voimavaroja. Suru tulee myöhemmin.

Äkkikuolemassa läheiset pohtivat, mitä tapahtui ja miksi. Etenkin itsemurhan tehneen omaisten tilanne on rankka.

2. Käytännön asiat voivat auttaa tai olla raskaita

Moni kokee, että on hyvä, kun käytännön asiat pakottavat liikkeelle. Toisaalta ne voivat olla raskaita, kun nopeasti pitää hoitaa hautajaiset ja perunkirjoitus, pankki- ja vakuutusasiat ja selvittää eläkeasioita.
Hautajaiset todellistavat tapahtuneen ja auttavat surun käsittelyssä. Niiden jälkeen voi myös tulla väsymys.

3. Suru sieppaa sisäänsä

Suru vaikuttaa tunteisiin, kehoon, ajatteluun, käyttäytymiseen ja lähi-ihmissuhteisiin.
Ei voi sanoa, miten pitää surra. Tapaan käsitellä surua vaikuttavat elämänkokemus ja se, millainen parisuhde on ollut.

4. Surulla ei ole aikarajaa

Suru on kuin aaltoliike. Huonompia aikoja tulee, mutta aallonpohjat eivät ehkä ole enää niin syviä. Näin asiaa kuvasi lehtihaastattelussa muuan leski: ”Ei ollut niinkään, että suru väheni, vaan että iloa tuli lisää.”

5. Älä selitä äläkä neuvo surevaa

On parempi, että sinulla on suuret korvat kuin suuri suu. Sanat eivät voi ottaa surua pois. Ainoa lohdutus olisi, että kuollut tulisi takaisin.
Kysymys ”kuinka voit” voi ärsyttää toista ja tuntua toisesta hyvältä. Tunnusta tietämättömyys ja avuttomuus: ”En tiedä, mitä sanoisin sinulle.”

6. Ole aktiivinen, sillä sureva ei jaksa

Hautajaisiin saakka yhteydenottoja ja ihmisiä on paljonkin, mutta sitten kontaktit voivat loppua. Silloin sureva vasta tarvitseekin tukea. Älä jätä palloa surevalle pyytämällä häntä soittamaan.
Auta käytännön asioissa: siivoa, laita ruokaa, vie jonnekin tai hanki tietoa. Surevasta tuntuu hyvältä, että toinen ihminen uskaltaa kohdata, toki yksityisyyttä kunnioittaen.

7. Entä kun leski solmii uuden suhteen?

Nopeastikin alkanut uusi suhde voi onnistua. Voi myös huomata, ettei pystykään uuteen suhteeseen. Joku ei halua suhdetta pitkään aikaan tai ei koskaan.

Kiintymyssuhteen kuolleeseen ei tarvitse kadota. Hän saa kulkea mukana merkitys- ja mielikuvatasolla. Lesken suru on erilainen kuin lasten. Lasten kanssa on tärkeä puhua avoimesti. Isän tai äidin uusi kumppani voi olla lapsille vaikea. Heille voi selittää, ettei ketään yritetä korvata, että kuollut vanhempi pysyy aina lapsen isänä tai äitinä. Aikuiset lapset eivät voi määritellä lesken tilannetta omista lähtökohdistaan. Leskellä on oikeus jatkaa elämäänsä.

Asiantuntijana Nuoret lesket Ry:n toiminnanjohtaja, sosionomi Sirpa Mynttinen. (Omaaikalehti)

Puolisonsa menettäneellä ei ole voimaa olla itse aktiivinen. Ole lähellä, mutta älä tunkeile. Kuuntele, sillä surussa ei voi neuvoa.

Nuoret lesket ry

Nuoret Lesket ry järjestää vertaistukitoimintaa ja tarjoaa neuvontaa leskeyteen liittyvissä asioissa. Yhdistys pyrkii vaikuttamaan leskien ja leskiperheiden oikeudelliseen ja taloudelliseen asemaan liittyviin epäkohtiin. Yhdistys myös kouluttaa ja toimii aihealueensa kokemusasiantuntijana. Toiminta on sitoutumatonta ja avointa kaikille leskeytyneille puolison kuolinsyystä, parisuhteen muodosta tai perhetilanteesta riippumatta.  

VERTAISVIRTAA -MOBIILISOVELLUS

Vertaisvirtaa on mobiilisovellus, jonka avulla on mahdollista löytää vertaistukea surun läpi käymiseen vanhemman, sisaruksen, puolison tai muun läheisen kuoltua. Sovellus sopii hyvin myös nuorille. Sovelluksen saa ladattua Android-puhelimiin Google Play -sovelluskaupasta ja Applen puhelimiin App Storesta.

Timon tarina YLEn sivuilla

Hermannin tarina YLEn sivuilla

SURUJÄRJESTÖJÄ

ISILLE.info sosiaalisessa mediassa

Osal­lis­tu kes­kus­te­luun!

Löydä kiinnostavia artikkeleita ja kolumneja, tarinoita isien elämästä ja vaiheista tai löydä uusia ystäviä ja keskuslunaiheita. Kaikki tärkeimmät aiheet löytyy tageilla #isille.info tai #isilleinfo